Tutkinnon osan toimintakokonaisuudet

TUTKINNON OSA MUODOSTUU YHDESTÄ TYÖELÄMÄLÄHTÖISESTÄ TOIMINTAKOKONAISUUDESTA

ASENNUSHITSAUS

Työelämän toimintakokonaisuuden oppimistavoitteet Oppimisprosessi, menetelmät ja ympäristöt
Hitsausmerkintöjen tunteminen ja työpiirustusten lukeminen Opiskelija opettelee hitsausmerkit ja työpiirustusten lukemisen.
Puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla hitsaaminen sekä asennusolosuhteissa niiden keskeisten ominaisuuksien
ja käyttöä rajoittavien tekijöiden tunteminen
Opiskelija perehtyy puikko-, MIG, -MAG ja TIG hitsaamiseen koneenasentajan työn näkökulmasta. Hän oppii, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat hitsausprosessien käytettävyyteen asennustöiden yhteydessä sekä teoriassa, että mahdollisuuksien mukaan käytännössä.
Kaasupoltinlaitteiston käyttäminen ja kaasuhitsausprosessin hallitseminen Opiskelija kertaa kaasupoltinlaitteiston käytön ja tekee sillä erilaisia kaasupoltinlaitteistolla suoritettavia töitä, kuten kaasuhitsausta, lämpökäsittelyjä ja kuumilla oikaisuja.
Kovajuottamisen hallitseminen Opiskelija kertaa kovajuoton perusteet ja tekee kovajuottotöitä.
Teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavien keskeisten ominaisuuksien tunteminen Opiskelija perehtyy teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen opiskelemalla materiaalitekniikkaa sekä suorittamalla niillä hitsaustöitä.
Hitsauspaikalla vallitsevien olosuhteiden huomioiminen Opiskelija kertaa tulityökortin ja työtuvallisuuskortin suorituksen yhteydessä oppimansa asiat koskien työ- ja tulityöturvallisuutta hitsauspaikalla, sekä noudattaa niitä työssään.
Sopivien lisäaineiden ja suojakaasun valitseminen perusaineen mukaan Opiskelija harjoittelee valitsemaan oikean lisäaineen ja suojakaasun hitsattavan aineen ja hitsausolosuhteiden mukaan.
Hitsattavien kappaleiden esivalmistelu ennen yhteen liittämistä: railon valmistaminen, puhdistaminen,
kappaleiden asemointi ja silloittaminen ennen hitsausta
Opiskelija perehtyy ennen hitsaussuoritusta hitsattavien kappaleiden huolelliseen esivalmisteluun. Hän ymmärtää hitsaussaumojen korroosion suojauksen merkityksen ja osaa valita oikean menetelmän saumojen suojaukseen hitsattavasta perusaineesta riippuen.
Yleisimpien hitsausvirheiden havaitseminen ja niiden välttäminen Opiskelija oppii tunnistamaan yleisimmät hitsausvirheet ja harjoittelee käytännössä hitsaamaan niitä välttäen.
Lämmöntuonnin merkityksen ja sen seurauksien huomioiminen hitsattavalle materiaalille Opiskelija perehtyy lämmön merkitykseen hitsaustapahtumassa, ja miten se vaikuttaa hitsattavan materiaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin sekä hitsattavan kappaleen muotoihin ja mittatarkkuuteen.
Hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutusten huomioiminen työkappaleeseen Opiskelija perehtyy siihen, miten hitsaustapahtuman aiheuttamat jännitykset vaikuttavat kappaleen muotoihin ja mittatarkkuuteen sekä käytettävyyteen. Hän oppii, miten hitsausjännityksiä voi vähentää hitsaamalla saumat tietyssä järjestyksessä, sekä tarvittaessa poistamaan hitsausjännityksiä hitsauksen jälkeen niin, että kappale tai hitsattu rakenne pysyy vielä työpiirustuksen vaatimissa mitoissa.
Päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan hallitseminen Opiskelija ymmärtää päälle- ja täyttöhitsauksen merkityksen asennustekniikassa, ja milloin niitä kannatta käyttää. Hän opettelee myös suorittamaan niitä siten, että esimerkiksi koneenosasta saadaan vielä sen jälkeen koneistettua käyttökelpoinen.
Kuumilla oikaisun periaatteen osaaminen ja yksinkertaisten oikaisujen tekeminen Opiskelija harjoittelee työkappaleiden ja hitsattujen rakenteiden oikaisua työpiirustusten mukaisiin mittoihin lämmön avulla, esimerkiksi hitsausjännitysten aiheuttamien tai muista syistä aiheutuneiden muodonmuutosten jälkeen.
Hitsien jälkikäsitteleminen ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen tekeminen Opiskelija perehtyy hitsausaumoille tarvittaessa tehtäviin jälkikäsittelymenetelmiin.
Eri metallien hitsaaminen yhteen ja oikean lisäaineen valitseminen Opiskelija perehtyy eri metallien yhteen hitsaamiseen ja opettelee valitsemaan hitsausprosessista riippuen oikean lisäaineen.
Korroosion sähkökemiallisten perusteiden ja eri metallien sähkökemiallisten jalousaste-erojen tunteminen Opiskelija ymmärtää, mitä metallien sähkökemialliset erot tarkoittavat ja opettelee yleisimpien metallien sijoittumisen sähkökemialliseen jännitesarjaan.
Opiskelija perehtyy metallien sähkökemiallisten erojen merkitykseen liitostöissä.
Korroosion estoon vaikuttavien rakenneratkaisujen tunteminen ja hiontojen sekä esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjen tekeminen Opiskelija ymmärtää, millainen rakenne ja millaiset muodot rakenteessa ovat alttiina korroosiolle, ja miten niitä voidaan suojata mahdollisesti välttää. Opiskelija tekee myös korjaushitsauksia.
Tulityöturvallisuuden määräysten tunteminen tilapäisellä tulityöpaikalla Opiskelija kertaa tulityökurssilla oppimansa asiat ja noudattaa niitä.
Ohjaus ja oppimisen arviointi Opettaja esittelee kurssissa opiskeltavat asiat, harjoitustyöt ja arviointiperusteet.

Opettaja ohjaa erilaisten oppimistehtävien avulla opiskelijaa dokumentoimaan oppimistaan ja osaamistaan sekä arvioimaan oppimisprosessiaan.

Opettaja antaa jatkuvaa palautetta opiskelijan edistymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Opiskelija seuraa opettajan ohjauksella oppimistaan ja harjoitustöiden etenemistä ja niiden laatua.

Opiskelija raportoi oppimistaan sähköisin menetelmin ja arvioi tavoitteiden toteutumista saaden opettajalta ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta.

Opiskelijan saavutettua riittävät taidot ne mitataan ammattiosaamisen näytöllä.

Muuta tietoa