Tutkinnonosan toimintakokonaisuudet

TUTKINNON OSA JAKAUTUU KOLMEEN TYÖELÄMÄLÄHTÖISEEN TOIMINTAKOKONAISUUTEEN:

Sähköasennustekniset työt

Työelämän toimintakokonaisuus Oppimisprosessi, menetelmät ja ympäristöt
Työstöarvojen valitseminen

Työstettävien kappaleiden mittaaminen ja piirustusten lukeminen

Opiskelija oppii luokassa aiheiden teorian ja työsalissa koneiden käytön käytännön taidot. Työsalissa teoriaa myös kerrataan, jotta oppiminen tehostuisi.
Sorvin käyttäminen ja sorvityyppien tunteminen Opiskelija oppii luokkaopetuksena sorvauksessa työstettävien kappaleiden piirustusten lukutaitoa ja teknisen piirtämisen perusteita.
Työturvallisuuden huomioiminen Opiskelija käyttää työsalissa suojalaseja, työvaatteita ja turvakenkiä.
Olakesorvaaminen yleistoleranssien tarkkuudella Opiskelija oppii lukemaan yleistoleranssitaulukoita ja sorvaamaan kappaleeseen olakkeita opettajan määrittelemällä tarkkuudella.
Viisteyttäminen Opiskelija oppii viisteyttämään kappaleensa terävät reunat viisteterällä.
Kierteen valmistaminen kierretapilla ja kierrepakalla sorvissa Opiskelija oppii poraamaan kappaleeseen oikean kokoisen reiän, käyttämään kierretahnaa ja kierteyttämään kiinnittämällä kierretapin sorvin pinoliin asetettuun pora-istukkaan ja työntämällä kierretapin pyörivään kappaleeseen tehtyyn reikään. Kierrepakalla kierteytettäessä opiskelija oppii tukemaan pakan pinolilla ja sorvaamaan olakkeen halkaijan oikeaksi kierrettä varten.
Kärkisorvauksen tekeminen Opiskelija oppii sorvaamaan pitkiä kappaleita tukikärkeä käyttäen. Opiskelija oppii poraamaan keskiöporalla oikean reiän kärkeä varten ja oppii kiristämään pinolissa olevan kärjen tarpeeksi kireälle, jotta kappaletta voidaan sorvata ilman haitallista värähtelyä.
Sisäsorvauksen kokeileminen Opiskelija kokeilee sisäsorvata porattua reikää isommaksi ainakin kahden kymmenesosamillimetrin tarkkuudella.

Opiskelija oppii erilaisten oppimistehtävien avulla dokumentoimaan oppimistaan ja osaamistaan digitaaliseen muotoon hyödyntäen tabletteja ja tietokoneita.

Ohjaus ja oppimisen arviointi Ensimmäisillä tunneilla käydään läpi aihealueet, turvallisuus, laitteet, oppimisen aikataulu ja arvosteluperusteet.

Opiskelija esittelee valmistamansa kappaleet saaden opettajalta ja muilta opiskelijoilta ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta.

Opiskelija seuraa opintojensa kulkua opettajan ohjauksessa. Opettaja antaa jatkuvaa palautetta opiskelijan edistymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Arviointi tapahtuu opettajan toimesta, kun opiskelija palauttaa hänelle harjoitustyön. Mikäli harjoitustyö ei täytä vaadittua laatua, on opiskelijan tehtävä työ uudestaan.

Muuta tietoa

Jyrsintä ja poraus

Työelämän toimintakokonaisuuden oppimistavoitteet Oppimisprosessi, menetelmät ja ympäristöt
Työstöarvojen valitseminen Opiskelija oppii jyrsinnän ja porauksen aiheiden teorian ja työsalissa koneiden käytön käytännön taidot. Työsalissa teoriaa myös kerrataan, jotta oppiminen tehostuisi.
Työstettävien kappaleiden mittaaminen ja piirustusten lukeminen

Koneen käyttäminen ja terätyyppien tunteminen

Opiskelija oppii luokkaopetuksena jyrsimällä ja poraamalla työstettävien kappaleiden piirustusten lukutaitoa ja teknisen piirtämisen perusteita.
Työturvallisuuden huomioiminen Opiskelija käyttää työsalissa suojalaseja, työvaatteita ja turvakenkiä.
Tasojyrsinnän tekeminen 0,2 mm:n tarkkuudella Opiskelija oppii kellottamaan puristimen ja asettamaan kappaleen siihen suoraan suuntaispaloja käyttäen. Tämän jälkeen hän oppii jyrsimään kappaleen mittarumpuja ja digitaalista näyttölaitetta käyttäen piirustuksen vaatimaan toleranssiin.
Poraaminen 1 mm:n tarkkuudella Opiskelija oppii poraamaan työstettävään kappaleeseen reiän käyttäen hyväksi pistepuikkoa sekä keskiöporaa terän keskittämiseksi.
Jyrsimällä viisteytys Opiskelija oppii viisteyttämään jyrsimällä käyttäen viistejyrsintä.
M5-kierteen valmistaminen sekä reikään että akseliin Opiskelija oppii poraamaan oikean kokoisen reiän kierteytettävään kappaleeseen sekä viisteyttämään sen reunat ennen kierteytystä. Opiskelija oppii kierteyttämään käyttäen poraistukkaa hyödyksi sekä vapaalla kädellä.
Yli 20 mm:n halkaisijalla olevan reiän poraaminen vähintään 12 mm paksuun teräkseen Opiskelija oppii poraamaan ison reiän kappaleeseen. Opiskelija poraa ensin keskiöporalla ohjausreiän, sitten pienemmällä poranterällä reiän sydämen pois ja tämän jälkeen poraa lopullisella poranterällä reiän lopulliseen halkaisijaan. Opiskelija oppii laskemaan kierroksia erikokoisille terille ja asettamaan porakoneen pyörimään oikealla nopeudella. Opiskelija oppii jäähdyttämään terää ja kappaletta sopivilla nesteillä. Opiskelija oppii lopuksi teroittamaan tylsyneen terän.

Opiskelija oppii erilaisten oppimistehtävien avulla dokumentoimaan oppimistaan ja osaamistaan digitaaliseen muotoon hyödyntäen tabletteja ja tietokoneita.

Ohjaus ja oppimisen arviointi Ensimmäisillä tunneilla käydään läpi aihealueet, turvallisuus, laitteet, oppimisen aikataulu ja arvosteluperusteet.

Opiskelija esittelee valmistamansa kappaleet, saaden opettajalta ja muilta opiskelijoilta ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta.

Opiskelija seuraa opintojensa kulkua opettajan ohjauksessa. Opiskelija saa jatkuvaa palautetta opettajalta edistymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Arviointi tapahtuu opettajan toimesta, kun opiskelija palauttaa hänelle harjoitustyön. Mikäli harjoitustyö ei täytä vaadittua laatua, on opiskelijan tehtävä työ uudestaan.

Muuta tietoa

Jyrsintä ja poraus

Työelämän toimintakokonaisuuden oppimistavoitteet Oppimisprosessi, menetelmät ja ympäristöt
Työkalujen ja koneiden tunteminen ja niiden käyttäminen Opiskelija oppii luokassa aiheiden teorian ja työsalissa työkalujen ja koneiden käytön käytännön taidot. Työsalissa teoriaa myös kerrataan, jotta oppiminen tehostuisi.
Harjoituskappaleiden mittaaminen ja piirustusten lukeminen Opiskelija suorittaa mittaamista ulko- ja sisämikrometreillä, digitaalisella ja mekaanisella työntömitalla sekä korkeusmitalla mittapöydällä. Mittaustuloksista tehdään hyvin yksinkertainen mittausraportti, josta selviävät nimettynä kriittiset mitat ja toleranssit. Toinen opiskelija tarkistaa mittaamalla samat kappaleet uudestaan ja lopuksi verrataan tuloksien oikeellisuutta opettajan ohjauksessa.

Opiskelija oppii teknisen piirtämisen perusteita liittyen viimeistelyyn, viisteisiin ja pyöristyksiin, geometrisiin toleransseihin, ISO-toleransseihin, sovitteisiin, pintamerkkeihin ja pinnankarheuteen täyttämällä opettajan tekemiin piirustuksiin puuttuvia merkintöjä.

Työturvallisuuden huomioiminen Opiskelija käyttää työsalissa suojalaseja, työvaatteita ja turvakenkiä
Viisteyttäminen viilalla Opiskelija oppii viisteyttämään teräviä reunoja viilalla
Pyöristäminen viilalla Opiskelija oppii pyöristämään teräviä reunoja viilalla
Viimeistelyviilaaminen Opiskelija oppii käyttämään eri karkeudella ja muodoilla olevia viiloja.
Metallin kiillottaminen Opiskelija oppii käyttämään eri karkeudella olevia vesihiomapapereita ja kiillotusaineita.
Senkkaaminen Opiskelija oppii tekemään senkkauksia käsityökaluilla ja porakoneella.
Jäysteen poistaminen Opiskelija oppii poistamaan jäysteen reiän ja kappaleen reunoista käyttäen skaavaria.

Opiskelija dokumentoi tuloksensa digitaaliseen muotoon hyödyntäen tabletteja ja tietokoneita.

Ohjaus ja oppimisen arviointi Ensimmäisillä tunneilla käydään läpi aihealueet, turvallisuus, laitteet, oppimisen aikataulu ja arvosteluperusteet.

Opiskelija seuraa opintojensa kulkua opettajan ohjauksessa. Opiskelija saa jatkuvaa palautetta opettajalta edistymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Arviointi tapahtuu opettajan toimesta, kun opiskelija palauttaa hänelle harjoitustyön. Mikäli harjoitustyö ei täytä vaadittua laatua, on opiskelijan tehtävä työ uudestaan.

Muuta tietoa

CNC-tekniikkaan tutustuminen

Työelämän toimintakokonaisuuden oppimistavoitteet Oppimisprosessi, menetelmät ja ympäristöt
Teollisuuteen tutustuminen

Työturvallisuuden huomioiminen

Opiskelija kerää kurssiosuuden tiedon digitaaliseen muotoon hyödyntäen tabletteja ja tietokoneita, esimerkiksi kuvaamalla prosessin etenemistä ja tekemällä muistiinpanoja.
Rakenteiden tunteminen Opiskelija oppii CNC-koneistajan työtehtäviä opettajan esitellessä koneiden käyttöä.
Koneen käytön oppiminen

Referenssiajon tekeminen

Ohjelman tekeminen

Nollapisteen asettaminen

Työkalun asettaminen

Ohjelman ajaminen

CNC-koneistajan työnkuvaan ja palkkataulukoihin tutustuminen

Ensimmäisillä tunneilla käydään läpi aihealueet, turvallisuus, laitteet, oppimisen aikataulu ja arvosteluperusteet.

Opiskelija seuraa opintojensa kulkua opettajan ohjauksessa.

Arviointi tapahtuu opettajan toimesta. Opiskelijan tietämystä arvioidaan esimerkiksi pitämällä lopuksi rasti ruutuun -koe, jossa kysellään kurssiosuuden aikana opittuja asioita tosi-epätosi-väittämillä.

Muuta tietoa