Tutkinnon osan toimintakokonaisuudet

TUTKINNON OSA ON YKSI TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TOIMINTAKOKONAISUUS:

MANUAALIKONEISTUS

Työelämän toimintakokonaisuuden oppimistavoitteet Oppimisprosessi, menetelmät ja ympäristöt
Ulko- ja sisäpuolisten kierteiden sorvaaminen Opiskelija perehtyy kierteiden sorvaamiseen kärkisorvilla sekä valitsee oikeat terät ja työstöarvot kierteensorvaukseen.
Työkappaleen oikeaoppinen kiinnittäminen sekä valmistuksessa tarvittavien asetusten tekeminen Opiskelija harjoittelee valitsemaan työstökoneeseen oikeat työstöarvot ja oikeanlaiset kiinnitysvälineet.

Opiskelija harjoittelee kiinnittämään työkappaleen työstökoneeseen työstötilanteen vaatimalla tavalla siten, että kappaleen koneistaminen on turvallista ja vältytään turhilta irrotuksilta sekä uudelleen kiinnityksiltä.

Pehmeiden leukojen koneistaminen Opiskelija oppii, milloin ja miksi sorvissa pitää käyttää pehmeitä leukoja ja valmistelee ne käyttökuntoon tapauskohtaisesti.
Työnaikaisen ja valmiin työn tarkastusmittauksien suorittaminen ja työkappaleen mittojen sekä mitta-, muoto- ja sijaintitoleranssien vertaaminen piirustuksen asettamiin vaatimuksiin Opiskelija oppii, missä työn vaiheessa pitää suorittaa tarvittavat mittaukset, jotta työstä tulee työpiirustuksen vaatimusten mukainen. Opiskelija oppii myös koneistustöihin liittyvät eri toleranssityypit.
Mittavälineiden monipuolinen käyttö Opiskelija harjoittelee käyttämään töissään kattavasti koneistuksessa tarvittavia mittavälineitä ja suorittaa vähintään 0,01 millimetrin tarkkuutta vaativia mittauksia.
Sovitekappaleiden valmistaminen Opiskelija valmistaa toisiinsa sopivia kappaleita työpiirustusten mukaan 0,01 millimetrin tarkkuudella.

Opiskelija oppii välys-, väli- ja ahdistussovitteen erot ja toleranssivaatimukset sekä niiden käyttökohteet.

Pinnankarheuden mittaaminen valmistetusta kappaleesta Opiskelija harjoittelee mittamaan pinnankarheuden valmiista kappaleesta käytössä olevaa pinnankarheusmittaria käyttäen.
Opiskelija arvioi kappaleen pinnankarheuden silmämääräisesti vertaamalla sitä mallipaloihin ja tuntee pinnankarheuden merkintätavat työpiirustuksessa.
Oikeanlaisten terien valinta ja teräasetusten tekeminen Opiskelija oppii valitsemaan oikeanlaiset terät ja kiinnittää ne työstökoneeseen oikein ja oikeisiin asetusarvoihin.
Valmistettavan kappaleen materiaalien työstöominaisuuksien tunteminen Opiskelija perehtyy eri materiaalien työstöominaisuuksiin ja vaadittaviin työstöarvoihin opiskelemalla materiaalitekniikkaa sekä koneistamalla mahdollisimman monipuolisesti eri materiaaleja.
Valmistettavan kappaleen lämpökäsitteleminen tarvittaessa Opiskelija perehtyy eri materiaalien lämpökäsittelyominaisuuksiin sekä opettelee, missä vaiheessa ja miten koneistettava työkappale on tarvittaessa lämpökäsiteltävä.
Jyrsinkoneen jakolaitteen käyttäminen sekä jakolaitteen käyttöön liittyvän matematiikan hallitseminen Opiskelija perehtyy jyrsinkoneen jakolaitteen käyttöön ja asentaa sen paikoilleen jyrsinkoneen pöytään. Opiskelija oppii jakolaitteen suoraan ja välilliseen jakoon liittyvän matematiikan.
Hammaspyörän valmistaminen jyrsinkoneella välillistä jakoa hyväksi käyttäen Opiskelija harjoittelee asentamaan jakolaitteen jyrsinkoneen pöytään oikeisiin asetuksiin mittakelloa apuna käyttäen ja valmistaa hammaspyörän käyttäen välillistä jakoa ja siihen liittyvää matematiikkaa.

Opiskelija valmistaa hammaspyöräaihion ja tarvittaessa tuurnan ja kiinnittää ne oikein jakolaitteeseen.

Hammaspyörän mittaamista varten tarvittavien mittojen laskeminen ja hammaspyörän mittaaminen Opiskelija perehtyy hammaspyörän mittaamisessa tarvittavaan matematiikkaan ja harjoittelee tuntemaan hammaspyörän mittaamisessa käytettäviä mittavälineitä.

Opiskelija käyttää kaarimikrometriä, taulukoita ja laskukaavoja hammaspyörän mittojen tarkistamisessa.

Työvaiheiden suunnittelussa kappaleen kiinnityksen vaikutuksen huomioiminen
valmistusjärjestykseen ja vaadittavien toleranssien toteutumiseen
Opiskelija suunnittelee kappaleen työstövaiheet niin, että kappaleen irrotuksia ja uudelleen kiinnityksiä tulee mahdollisimman vähän, jotta valmistuksessa päästään työpiirustuksessa vaadittuihin toleransseihin ja jotta kappaleen valmistus on joutuisaa ja kustannustehokasta.
Vaativien kappaleiden mittaustekniikan hallitseminen Opiskelija mittaa myös hankalamman muotoisia työkappaleita luotettavasti vähintään 0,01millimetrin tarkkuudella tarkoitukseen soveltuvin mittavälinein.
Pikateräsmuototerien tekeminen Opiskelija harjoittelee valmistamaan muototeriä pikateräksestä hiomalla käsivaraisesti penkkihiomakoneella. Hän oppii työstökoneiden terien teräkulmat.
Terien ja teräpäiden kunnostaminen Opiskelija harjoittelee tunnistamaan, milloin terä tai teräpää ei ole enää työstökuntoinen ja suorittaa käytössä olevien terien ja teräpäiden tarvittavat kunnossapitotoimet.
Avarrustyökalujen käyttäminen jyrsinkoneessa Opiskelija oppii valmistamaan jyrsinkoneella avarruspäätä käyttäen tarkkamittaisen reiän.
Ohjaus ja oppimisen arviointi Opettaja esittelee kurssissa opiskeltavat asiat, harjoitustyöt ja arviointiperusteet.

Opettaja ohjaa erilaisten oppimistehtävien avulla opiskelijaa dokumentoimaan oppimistaan ja osaamistaan sekä arvioimaan oppimisprosessiaan.

Opettaja antaa jatkuvaa palautetta opiskelijan edistymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Opiskelija seuraa opettajan ohjauksella oppimistaan ja harjoitustöiden etenemistä ja niiden laatua.

Opiskelija raportoi oppimistaan sähköisin menetelmin ja arvioi tavoitteiden toteutumista saaden opettajalta ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta.

Opiskelijan saavutettua riittävät taidot ne mitataan ammattiosaamisen näytöllä.

Muuta tietoa