1.1 Ammattialan kuvaus

Maanmittausalan koulutusrakenne on Suomessa tällä hetkellä kolmiportainen. Maanmittausalan perustutkinnon suorittaja valmistuu toisen asteen ammattioppilaitoksista kartoittajaksi. Ammattitutkinnon suorittaminen on myös mahdollista muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen. Ammattikorkeakouluista on maanmittausalalta mahdollisuus valmistua insinööriksi ja korkeakoulusta diplomi-insinööriksi. Pääkaupunkiseudulla alan koulutustarjonta kattaa kaikki nämä kolme eri koulutustasoa.

Maanmittausala on yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeä ala. Maanmittarit ovat mukana luomassa ja kehittämässä paikkatiedon hallinnan perusrakenteita kuten runkoverkkoja ja paikkatietojärjestelmiä. Heidän tekemänsä kartat, maaperä- ja ympäristötutkimukset sekä ylläpitämänsä kiinteistö- ja paikkatietojärjestelmät sekä -rekisterit ovat lähtökohtia maankäytön suunnittelulle. Maanmittarit osallistuvat myös suunnitteluprosesseihin joko avustajina tai suunnittelijoina. Kaavoitus ja kaavan mukaisten alueiden maastoon merkitseminen on osa maanmittareiden tehtäviä. Kiinteistönmuodostus, kiinteistöarviointi ja -johtaminen sekä kiinteistöjä koskevien tietojen luotettava ylläpitäminen kuuluvat maanmittareiden tehtäviin. Ilman maanmittareiden tekemiä maastoon merkintöjä ja kontrollimittauksia ei suunnitelmien mukaisia rakennuksia, teitä, siltoja, tai muita rakenteita saada rakennettua oikeille paikoilleen laatuvaatimuksia noudattaen. Alan ammattilaisia tarvitaan myös erilaisissa teollisuusmittauksissa sekä esimerkiksi koneiden asentamiseen, laivan rakennukseen ja muihin erittäin tarkkoihin tehtäviin liittyvissä mittauksissa. Pääkaupunkiseudulla korostuu suurten kaupunkien eri virastojen ja alan yksityisten yritysten yksiköiden tarve koulutetuille maanmittausalan osaajille.

Maanmittareiden tuottamaa tietoa käytetään niin yhteiskuntajärjestelmän, sekä kuntien maankäytön ja kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon, kuin ihmisten päivittäisten tarpeiden täyttämiseen. Osa maanmittausalan tehtävistä on lakisääteisiä, osa valtion, kuntien, yritysten ja yksityisten ihmisten tarpeisiin perustuvia töitä.

Maanmittausala on työntekijämäärältään suhteellisen pieni, mutta toimintakentältään ja siksi myös osaamistarpeiltaan laaja-alainen. Alan työntekijät jakautuvat melko tasan valtion laitoksien, kuntien eri organisaatioiden ja yksityisyrityksien kesken. Yksityisten tarjoamat työpaikat lisääntyvät tulevaisuudessa. Nykyisten ennusteiden mukaan työvoiman tarve alalla säilyy jatkossakin suurena tai kasvaa näköpiirissä olevan eläkkeelle siirtymisen, sekä yhä lisääntyvien paikkatietotarpeiden ja -sovellusten vuoksi. Maanmittareiden tehtävät myös laajenevat uusiin sovelluskohteisiin mm. laserkeilauksen, paikkatietotekniikan, mobiilimittauksen, koneohjausautomaation ym. kehittyvien menetelmien myötä. Maanmittausalan työtehtävistä osa on toimistoissa tapahtuvaa karttojen, paikkatietojen ja mittaustulosten käsittelyä, numeeristen karttatietokantojen ja rekistereiden ylläpitoa, erilaisten suunnitelmapiirustusten valmistelua, laskentaa, arkistotutkimuksien tekemistä sekä asiakirjojen, raporttien ja tulosteiden valmistamista. Osa töistä on maastossa tapahtuvia erilaisia runko-, kartoitus-, merkintä- ja tarkistusmittauksia sekä maaperätutkimuksiin, kiinteistönmuodostukseen, arviointiin ja ympäristötutkimuksiin liittyviä tehtäviä. Pääkaupunkiseudulla maanmittareita työllistää yhä enemmän korjausrakentamiseen liittyvä ajantasaisen mittaustiedon hankinta ja mallintaminen.

Työmaamittauksissa työskennellään pääsääntöisesti ympäri vuoden vaihtelevissa sää- ja ympäristöoloissa. Työmenetelmien ja -välineiden kehittyminen on keventänyt töitä, mutta silti ulkotöissä työskentely edellyttää riittävää terveyttä ja fyysistä kuntoa sekä ulkotöihin valmista luonnetta ja reipasta asennetta. Osana ulkona tehtäviä töitä kuuluu ympäristötietoisuus ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta.

Maanmittausalan työt tehdään yleensä pienissä ryhmissä tai tiiviissä yhteistyössä muiden alan tai työmaan toisten alojen toimijoiden tai asiakkaan kanssa. Tiimityössä tiimin jäseniltä vaaditaan yhteistyö- ja kommunikointitaitoja ja -valmiuksia sekä asiakaspalvelutaitoja. Myös kansainvälinen verkostoituminen ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö lisäävät yhteistyötaitojen vaatimuksia. Toisaalta maanmittausalan töissä tekijöiltä vaaditaan myös valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksien tekemiseen.

Maanmittausalan työt eivät ole massateollisuutta. Ulkona tehtävät mittaukset ja maastoon merkinnät toteutetaan suunnitelmapiirustusten ja -asiakirjojen mukaan ympäristöltään, sisällöltään ja olosuhteiltaan vaihtelevissa työkohteissa. Myös sisätyöt ovat yksilöllisiä ja käsiteltävä tieto on tapauskohtaista. Työtehtävät ovat monipuolisia, ja työntekijät pääsevät vaikuttamaan työjärjestelyihin. Työtehtävien moninaisuus edellyttää tekijältään sopeutumiskykyä vaihteleviin olosuhteisiin, monipuolista tietotekniikan osaamista, kielitaitoa, sosiaalisia taitoja, laaja-alaista tiedonhallintaa, hyvää työmenetelmien tuntemista ja työvälineiden käyttötaitoa sekä ongelmien ratkaisutaitoa.

Maanmittausala kehittyy nopeasti. Tehtäviä ohjaava lainsäädäntö sekä asetetut tarkkuus- ja sisältövaatimukset muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa lakkaamatta. Tekniikan kehitys luo uusia mittalaitteita ja tietoteknisiä sovelluksia. Yhteiskunnan kehitys luo myös kokonaan uusia tehtäviä, jotka puolestaan vaativat uusien työmenetelmien kehittämistä, laitteiden käytön opiskelua tai uusien tietojärjestelmien kehittämistä. Alan toimijalta vaaditaan oma-aloitteisuutta, vastuullisuutta ja valmiuksia ammattitaitonsa jatkuvaan kehittämiseen sekä kiinnostusta maanmittausalan kotimaisen ja kansainvälisen kehityksen seuraamiseen.

Alan toiminta sijoittuu perinteisesti kotimaahan, mutta nykyisin yhä suurempi osuus toiminnasta on kansainvälistä. Suomen kaksikielisyyden vuoksi osa tehtävistä on pystyttävä hoitamaan toista kotimaista kieltä käyttäen. Laajemmin ajatellen suomalainen maanmittausala toimii kansainvälistyvässä ja globalisoituvassa maailmantaloudessa. Kansainväliset sopimukset, tietolähteet ja yhteistoiminta ovat osa kehitystä. Kansainvälistyminen, esimerkiksi Euroopan Unionin merkittävä ohjaus maanmittausalalla, vaikuttaa merkittävästi myös puhtaasti paikallisten toimijoiden arkeen. Menestyäkseen tehtävissään työntekijän on osattava hyödyntää kansainvälisiä tietolähteitä ja hänellä on oltava kykyä osallistua kansainväliseen toimintaan. Kansainvälinen ja kansallinen verkostoituminen ja menestyksellinen yhteistyö sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa perustuvat asiakkaiden ja kanssaihmisten kunnioittamiseen, toisen työn, perinteiden ja kulttuuriympäristön tuntemiseen ja arvostamiseen sekä tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen.