1.1 Ammattialan kuvaus

Suomessa turvallisuusala koostuu yhteiskunnan perusturvallisuuden ylläpitämiseksi toteutettavista viranomaistoiminnoista, yritysten, julkisyhteisöjen ja järjestöjen turvallisuustoiminnoista sekä yksityisen turva-alan palvelu-, asiantuntija- ja turvasuojaustoiminnasta. Yhteiskunnan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaavat valtionhallinnon alaiset turvallisuusviranomaiset. Yritykset ja julkisyhteisöt vastaavat itse omista turvallisuusjärjestelyistään liiketoimintansa vaatimalla tavalla, ja niiden turvallisuuden vähimmäisvaatimukset määräytyvät lainsäädännön perusteella. Yksityinen turvallisuusala koostuu vartioimisliiketoiminnasta, tietoturvallisuustoiminnasta yksityisetsivätoiminnasta, turvaurakoinnista (turva-suojaus), turvallisuusalan asiantuntijapalveluista ja turvallisuusalan koulutuksesta, ja sen tarkoituksena on tukea ja palvella organisaatioita sekä yksilöitä omaehtoisen turvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä.

Yksityinen turvallisuusala on kehittynyt Suomessa vahvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alan kehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa turvallisuustietoisuuden lisääntyminen, lainsäädäntömuutokset, rajat ylittävän rikollisuuden kasvu sekä yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustoimintojen ulkoistaminen. Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja liiketoiminnan kansainvälistyminen sekä globaalit uhkatekijät ovat myös lisänneet turvallisuuden merkitystä elinkeinoelämän kilpailutekijänä. Tekniikan nopean kehityksen johdosta turvallisuustekniset valvontaratkaisut ovat arkipäivää lähes jokaisessa yrityksessä ja yhteisössä. Yksityinen turvallisuusala on nykyisin yksi kansantaloutemme nopeimmin kasvavista toimialoista. Liiketoiminnan kehittymisen johdosta alalle on myös syntynyt uusia ammattinimikkeitä ja osaamisalueita. Turvallisuusalan palveluammatit ovat jalostuneet asiakasyritysten uusien turvallisuus- ja palvelutarpeiden mukana useiksi eri tehtäväkokonaisuuksiksi. Ammateissa korostuvat muun muassa asiakaslähtöisyys, palveluhenkisyys, onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäiseminen ja turvallisuusvalvonta.

Turvallisuusalalla työskentelee Suomessa arviolta 50 000 ihmistä. Turvallisuusalalla työskentelevien työtehtävät voidaan jakaa yleisesti turvallisuusviranomaistehtäviin, yritysten ja julkishallinnon sisäisiin turvallisuustehtäviin sekä yksityisen turvallisuusalan palvelu- ja suunnittelu-, asennus-, koulutus- ja asiantuntijatehtäviin. Yksityinen turvallisuusala työllistää yli 15 000 henkilöä turvallisuusalan yrityksissä. Viranomaistehtäviä ovat muun muassa sotilas-, poliisi- ja pelastusammatit, joissa huolehditaan maamme sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuusorganisaatioiden työtehtävät koostuvat lakisääteisistä ja omaehtoisista turvallisuustehtävistä, joita ovat esimerkiksi työsuojelu-päällikön, suojelujohtajan ja turvallisuuspäällikön tehtävät. Turvallisuusalan palveluyritysten ammatit taas koostuvat palvelu-, asiantuntija- ja turvasuojausammateista. Turvasuojaustoiminta koostuu rakenteellisesta suojauksesta, sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelu-, asennus- ja huoltotehtävistä sekä muusta turvallisuusjärjestelyiden suunnittelusta. Alan ammattinimikkeitä vartija, järjestyksenvalvoja ja turvalaiteasentaja.

Käyttämällä mukaillen hyväksi erilaisia, mm. Opetushallituksen tekemiä, toimiala-, ammatti- ym. luokituksia voidaan turvallisuusalan työt jaotella vielä seuraavasti: tekniikan alan työt, logistiikkatyöt, ympäristötyöt, sotilastyöt, vankeinhoito, palvelutyöt ja suojelutyöt. Tekniikan alan töihin kuuluvat turvasuojauksen ja kiinteistöhoidon suunnittelu, asennus ja ylläpitotehtävät. Logistiikkatöihin voidaan lukea tehtävät, jotka liittyvät tavaroiden, henkilöiden ja informaation kuljettamiseen. Ympäristötyöt tuovat alalle monia tehtäviä, koska yrityksiltä vaaditaan hyvää ympäristöasioiden hallintaa. Palvelutöihin voidaan laskea kuuluviksi vastaanottopalvelut, vahtimestaripalvelut ja erilaiset henkilökohtaiset turvallisuuspalvelut. Suojelutöihin luetaan poliisitoimi, pelastustoimi ja erilaiset vartiointityöt. Yksityistä turvallisuus-alaa säätelevää lainsäädäntöä on uudistettu viime vuosina. Lakiuudistus on selkeyttänyt julkisen vallan ja yksityisen turvallisuusalan välistä työnjakoa ja lisännyt yhteistyömahdollisuuksia kokonaisturvallisuuden parantamisessa. Lainsäädäntö on myös tarkentanut yksityisen turvallisuusalan ammateissa toimivien tehtäviä ja vastuukysymyksiä ja laajentanut palveluhenkilöstön lakisääteistä pätevyyskoulutusta. Samaan aikaan turvallisuusviranomaisten eli poliisin, pelastustoimen, tullin, rajavartioston ja puolustusvoimien ammattikentässä on tapahtunut muutoksia. Suomalaisen yhteiskunnan suuntauksena on 80-luvulta alkaen ollut valtionhallinnon supistaminen ja palvelujen ulkoistaminen yksityisille yrityksille. Turvallisuusviranomaisten resursseja on tämän johdosta supistettu, ja joitain viranomaistehtäviä on siirretty yksityisen turvallisuusalan ja organisaatioiden itsensä hoidettavaksi. Turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia on myös laajennettu rikosten, terroritekojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen. Yritysten, julkisen sektorin, yksityisen turvallisuusalan ja viranomaisten yhteistyön merkitystä on korostettu yhä enemmän kokonaisturvallisuuden kehittämisessä. (Ammattina turvallisuus, 2008.)

Yritysten ja julkishallinnon turvallisuustoiminnan lakisääteistä tasoa on pyritty kohottamaan säädösmuutoksilla. Turvallisuuden ylläpidosta on samalla siirrytty jatkuvan parantamisen ajattelutapaan. Yritysten turvallisuustoiminnan pääpaino onkin muokkautunut reagoivasta toiminnasta rikosten ja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäisyyn ja riskienhallinnasta on tullut liiketoimintaa edistävä ja tukeva toimintatapa. Elinkeinoelämässä on lisäksi huomattu, että tehokas riskienhallinta ja toiminnan häiriöttömyyden turvaaminen parantavat yritysten kilpailukykyä, tuloksia ja liiketoiminnan jatkuvuutta. (Ammattina turvallisuus, 2008.)

Valtakunnallisesti merkittävin asia sisäisen turvallisuuden parantamiseksi on ollut sisäasiainministeriön toimeenpanema sisäisen turvallisuuden ohjelma, jonka tarkoituksena on vähentää rikoksia ja onnettomuuksia viranomaisten ja yksityisten yhteistyötä lisäämällä. Sisäasiainministeriö on myös käynnistänyt valtakunnallisesti alueellisia turvallisuussuunnittelun kehittämishankkeita, joissa julkishallinto, viran-omaiset, yritykset ja asukkaat tekevät yhteistyötä onnettomuuksien, tapaturmien ja rikosten estämiseksi. Viranomaisten ja yksityisen turvallisuusalan yhteistyön parantamiseksi on myös perustettu työryhmiä ja monialaisia hankkeita. (Ammattina turvallisuus, 2008.)

Työvoiman määrän väheneminen työmarkkinoilta, koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön puute sekä kiristyvä kansainvälinen kilpailu ovat tuoneet uusia haasteita myös turvallisuusalan liiketoimintaan Suomessa. Turvallisuusalan ammateissa menestyminen vaatii jatkuvaa tietojen päivittämistä ja osaamisen kehittämistä, koska ala kehittyy koko ajan. Liiketoiminnassa menestyminen vaatii yrityksiltä myös palvelujen ja tuotteiden tuottamiseen tarvittavan ydinosaamisen tunnistamista, osaamisen kehittämistä ja uusia innovaatioita. Turvallisuusalan oppilaitosten, elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö tule-vaisuuden osaamistarpeiden ennakoimiseksi on siten avain yksityisen turvallisuusalan laadun kehittämiseksi ja sen menestyksen takaamiseksi. (Ammattina turvallisuus, 2008.)

Tämän lisäksi joudutaan kehittämään aivan uudenlaisia turvallisuuspalveluja. Kansalaisten ikääntyessä esim. henkilökohtaiset koteihin ulottuvat turvallisuus- ja hoitopalvelut yleistyvät. Talousrikollisuuden kasvu, massatyöttömyyden aiheuttama tuloerojen kasvu, yhteiskunnallinen epätasa-arvo (syrjäytyminen) ja mielenterveyspotilaiden avohoidon lisääntyminen ovat omiaan saamaan aikaan epävakautta, johon yhteiskunnan ja yritysten tulee varautua. Monikulttuurisuus korostuu turvallisuusalalla. Erityisesti kansainväliset suuryritykset ovat hyvin riippuvaisia korkeatasoisista turvallisuuspalveluista. Myös matkailu, liikematkailu ja tavarankuljetukset ovat omiaan lisäämään turvallisuuspalveluiden tarvetta.

Yhteistyöllä elinkeinoelämän, työnantajien sekä Stadin ammattiopiston turvallisuusalan neuvottelukunnan kanssa varmistetaan, että koulutus vastaa pääkaupunkiseudun työelämän ammattitaitovaatimuksia. Koulutuksen tulee edistää työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.
Pääkaupunkiseudulla turvallisuusvalvojan tehtävät poikkeavat jossain määrin muun suomen tehtävistä. Tämä on otettava huomioon turvallisuusvalvojien koulutuksessa Stadin ammattiopistossa. Opiskelijoiden koulutuksessa on painotettava alueita, jotka tukevat Stadin ammattiopistosta turvallisuusvalvojiksi valmistuvien työllistymistä. Näiden lisäksi opetukseen on varattava oma resurssinsa pääkaupunkiseudun ammatillista osaamista tukevia aineita varten mm. kulttuuria, kielitaitoa sekä ammattietiikkaa.
Helsinki suomen pääkaupunkina asettaa turvallisuusvalvojan työtehtäville omat haasteensa. Turvallisuusvalvoja voi työskennellä esimerkiksi eduskunnassa vartiointi, järjestyksenvalvonta tai turvatarkastustehtävissä. Eduskunnan, Presidentin virka-asunnon sekä suurlähetystöjen läheisyyden vuoksi valtiovierailut saattavat vaikuttaa turvallisuusvalvojan tehtäviin.
Pääkaupunkiseudun tyypillisiä ominaispiirteitä ovat esimerkiksi metro-liikenne, raideliikenne sekä joukkoliikenteen järjestyksenvalvontatehtävät. Keskustan alueen suurien maanalaisten tilojen sekä 24/7/365 auki olevien odotustilojen järjestyksenvalvontatehtävät ovat tyypillisiä turvallisuusvalvojalle kuuluvia työtehtäviä. Osa Stadin ammattiopistosta valmistuvista turvallisuusvalvojista edellä mainittujen tehtävien ohella työllistyy turvalaitteiden asennus- ja huoltotehtäviin. Turva-alan teknistyessä on opiskelussa otettava huomioon että kaikki valmistuvat saavat riittävät tiedot sekä taidot teknisten laitteiden käyttöön.
Helsingin seudulla on paljon kansainvälisiä tapahtumia sekä paljon turisteja varsinkin kesäaikaan. Tähän syinä ovat mm. kansainvälinen lentokenttä (Helsinki-Vantaa) sekä satamat (Länsi-satama, Helsingin Satama sekä Vuosaaren satama), joissa turvallisuusvalvojia on paljon töissä mm. turvatarkastustehtävissä. Oman haasteensa turvallisuusvalvojan tehtäviin tuo myös pääkaupunkiseudun monikulttuurisuus. Alueella asuu etnistä alkuperää olevia ihmisiä enemmän kuin keskimäärin muun suomen alueella. Isot liikekeskukset sekä yritysten suuret, kansainväliset pääkonttorit työllistävät turva-alan työntekijöitä esimerkiksi aulapalvelutehtävissä tai valvomotehtävissä. Pääkaupunkiseudulla turvallisuusalan ammattilainen joutuukin usein opastus- ja neuvontatehtäviin. Monipuolisen kielitaidon hallinta onkin osa menestyvän turvallisuusalan ammattilaisen päivittäistä rutiinia.