1.1 Ammattialan kuvaus

Verhoilu- ja sisustusalan ammatit ovat arvostettuja ja perinteisiä käsityöammatteja. Ammatinkuva on laajentunut neljään erikoistumisalueeseen, joita ovat perinteinen verhoilu, ajoneuvoverhoilu, teollinen verhoilu ja sisustaminen. Teollinen verhoilu on alan suurin työllistäjä. Perinteiseen verhoiluun erikoistuneet verhoilijat toimivat useimmiten yksityisyrittäjinä. Yrittäjälle on eduksi hallita verhoilun osa-alueita mahdollisimman laaja-alaisesti. Myös museot saattavat tarjota työ-tilaisuuksia verhoilijoille, jotka hallitsevat perinteiset materiaalit ja työtavat. Ajoneuvoverhoilijat toimivat myös usein yksityisyrittäjinä tai vaihtoehtoisesti verhoilijoina ajoneuvoverhoiluun erikoistuneissa tehtaissa. Sisustajia työskentelee asuntojen ja julkisten tilojen korjaustöitä sekä uudisrakentamista tekevissä yrityksissä, alan tarvikkeita myyvissä liikkeissä ja myös itsenäisinä yrittäjinä.

Verhoilijoiden ja sisustajien kädenjäljen näkee kaikkialla asutussa ja rakennetussa ympäristössä: kodeissa, julkisissa rakennuksissa ja liikennevälineissä. Lepokalustot ja pehmustetut tuolit mielletään verhoilijan työksi, mutta usein jää huomaamatta, että niin lentokoneiden, veneiden kuin autojenkin penkit, kuten myös monien hoitokalusteiden tarkat päällystykset, ovat verhoilijoiden tekemiä. Myös huonekalujen puuosien korjaus ja entisöintityöt saattavat kuulua verhoilijan tehtäviin.

Sisustajat puolestaan osallistuvat yksityisten ja julkisten tilojen sisustustöihin, kuten verhojen ja sisustustekstiilien suunnitteluun ja ompeluun sekä lattia- ja seinäpintojen päällystyksiin. Sisustajien työhön kuuluu nykyisin usein myös maalausta ja laatoitusta sekä kiinteiden kalusteiden kokoamista ja asentamista.

Teollisessa tuotannossa tullaan tuottavuuden lisäksi kilpailemaan tulevaisuudessa myös ympäristö-asioilla. Monet verhoilualan tarvikevalmistajat ovatkin jo ottaneet tulevaisuuden strategioissaan huomioon materiaalien ympäristöystävälliset valmistustavat ja kierrätettävyyden. Koneiden ja laitteiden numeerinen ohjaus edellyttää tietoteknisiä taitoja. Uusi tekniikka muuttaa edelleen työnkuvaa ja antaa verhoilijalle mahdollisuuden itsensä kehittämiseen tälläkin alueella.

Sisustajien käsityötaitoja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa korjaus- ja uudisrakentamisen saralla. Sisustaminen on ajan trendi, joka ei osoita hiipumisen merkkejä. Materiaalien ja tuotteiden kehitys, ympäristökysymykset ja asiakkaiden muuttuvat tarpeet edellyttävät sisustajalta alan kehityksen tiivistä seuraamista ja uusien asioiden ja ajattelumallien oppimista ja soveltamista.

Pääkaupunkiseudun näkökulmasta sisustajia ja verhoilijoita tarvitaan monenlaisiin tehtäviin. Laajat markkinat ja metropolialueen tarpeet poikkeavat edukseen sekä sisustajan että verhoilijan työn näkökulmasta. Muuttovoitto alueelle lisää jatkossa alan ammattitaidon kysyntää. Korjausrakentaminen, uudisrakentaminen ja niiden jatkuva tarve ja kasvu tuovat mukanaan mahdollisuuksia erikoistua yhteen tai useampaan sisustusalan työtehtävään. Koko pääkaupunkiseudun laajat mahdollisuudet ovat kilpailuvaltti työllistymisessä. Sisustajan laaja-alainen ammattitaito on selkeä vahvuus toimia erilaisissa työtehtävissä eri ammattitaitoja vaativilla aloilla. Sisustajat osallistuvatkin useasti messurakentamiseen, erilaisiin kulttuuriprojekteihin, toimivat lavastamoissa, rekvisitööreinä, kuvausjärjestelijöinä ja monissa muissa tehtävissä teatterien ja elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöiden palveluksessa. Yrittäjyydelle alueella on parhaat edellytykset ja verkostoituminen sekä kansainvälisyys lisäävät mahdollisuuksia.

Viime vuosina tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset näkyvät työelämän kansainvälistymisenä. Kulttuurien välinen kanssakäyminen, kansainvälinen yhteistyö ja kaupalliset suhteet lisääntyvät, ja tavarat ja työvoima liikkuvat vapaammin. Maailmanlaajuinen sähköinen viestintä verkossa on avannut uusia mahdollisuuksia erilaisten verkostojen rakentamiseen. Myös pienet yritykset ovat yhä enemmän yhteydessä tarvikkeiden toimittajiin tietokoneen välityksellä, ja taloushallinnossa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa. Verkostoituminen avaa uusia mahdollisuuksia verhoilu- ja sisustusalalle yhdentyvässä Euroopassa. Pohjoismaisen koulutus-yhteistyön mahdollisuuksia on myös etsitty. Vuorovaikutus edellyttää vieraiden kielten hallintaa, tietoja eri maiden kulttuurista, taloudesta, tuotannosta ja teknologiasta. Euroopan unioni edellyttää myös uusien normien ja standardien omaksumista. Ennakkoluulottomasti toimiminen uudenlaisissa yritys- ja yhteistyömuodoissa voi olla avain monen tulevaisuuden verhoilijan ja sisustajan työllistymiseen.