1.3 Perustutkinnon tavoitteet

Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon suorittaneen on osattava soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja muuttuvissa työelämän tilanteissa. Hänen on ymmärrettävä kokonaisen työprosessin muodostuminen ja kyettävä näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia sekä ottamaan omassa työssään huomioon myös lähialojen tehtäviä. Verhoilu- ja sisustustyö edellyttävät hyvää muoto- ja tyylitajua sekä hahmotuskykyä ja värisilmää. Alan ammateissa vaaditaan oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä ja yrittämisen halua. Ammattilaisen on myös otettava huomioon alan ympäristönäkökohdat ja kansainvälistymisen mukanaan tuomat uudet haasteet.

Perinteisessä verhoilutyössä on osattava vanhat käsityötavat ja kyettävä erikoistumaan vanhojen huonekalujen korjaamiseen ja entisöintiin. Hallitakseen tyyli- ja ympäriverhoiltujen huonekalujen verhoilun ammatissa toimivalla on oltava hyvä hahmotuskyky sekä muoto- ja tyylitaju. Joustinten sidonta- ja päällystysvaiheet edellyttävät vähintään normaaleja sormi- ja käsivoimia. Tyylihuonekalut entistetään vanhojen tapojen ja tyylien mukaisesti, joten perinteisen verhoilijan on tunnettava huonekalujen tyylihistorian perusteet. Perinteinen verhoilija toimii useimmiten itsenäisenä ammatinharjoittajana, joten hänellä tulee olla myös riittävästi tietoa yritystoiminnasta.

Teollisen verhoilijan on kyettävä tarkkaan ja tasalaatuiseen verhoilutyöhön ja harjaannuttava tuotantolaitoksen oikeaan työrytmiin. Lisäksi hänen on hallittava huonekaluompelun ja kaavoituksen perusteet. Hänen on osattava leikata ja muotoilla erilaisia päällysmateriaaleja ja pehmusteita. Alalla työskentelevällä tulee olla valmiudet käyttää myös ohjelmoitavia koneita ja laitteita, joten hänen on kehitettävä ja laajennettava ammattitaitoaan nykyteknologian suuntaan ja hallittava tietotekniikan perusteet. Teollisuuden verhoilija toimii usein myös uusien mallien tekijänä, jolloin hänen on osattava lukea suunnittelijoiden laatimia piirustuksia ja osallistuttava tuotantotekniseen kehittämistyöhön.

Sisustaja on ammattilainen, joka tuntee ja kykenee osallistumaan laaja-alaisesti sisustusalan työtehtäviin, kuten verhoilualan, maalausalan, puusepänalan ja rakennusalan sisätöihin. Tyypillisiä sisustajan töitä ovat verhojen ja muiden sisustustekstiilien suunnittelu ja valmistus, tapetointi-työt, koriste- ja efektimaalaukset. Työtehtäviin saattaa kuulua sisäpintojen ja huonekalujen maalausta, laatoitusta, lattianpäällysteiden asennusta, kalusteiden ja varusteiden asennusta ja pieniä rakennustöitä. Sisustajan osaamiseen kuuluu myös rakennus- ja kalustepiirustusten lukutaito, työselitysten ymmärtäminen ja suunnittelijoiden ohjeiden sekä rakennusalan lainsäädännön mukaan toimiminen. Hän osaa laatia sisustusarkkitehtien suunnitelmien pohjalta koko työkentän kattavat työselitykset ja työkuvaukset työntekijöille, ja hänellä on hyvät yhteydet sisustukseen liittyvien ammattialojen työntekijöihin, tavarantoimittajiin ja tukkuliikkeisiin. Häneltä edellytetään hyvää muototajua ja hahmottamiskykyä.

Sisustajan on usein kyettävä pelkän lopputuloksen kuvauksen perusteella valitsemaan työhön tarvittavat materiaalit ja kohteeseen soveltuvat työtavat. Hänen on tunnettava hyvin tyylisuuntaukset antiikista nykyaikaan, ja hänellä tulee olla tietoa värien käytöstä ja materiaalien ominaisuuksista. Sisustaja tuntee käyttämiensä materiaalien päästöluokitukset sekä kestävyys ja muut ominaisuudet. Hän tietää käyttökohteen mukaiset paloturvallisuuden asettamat vaatimukset ja osaa ottaa huomioon rakennuksen lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkötekniikkaan liittyvät vaatimukset sekä sisäilman puhtauteen vaikuttavat tekijät, kuten materiaaleista mahdollisesti vapautuvat haitalliset aineet ja pölyt.

Olennainen osa sisustajan ammatinkuvaa on esteettisesti korkeatasoisen ja viimeistellyn työn jäljen tavoittelu taloudellisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Sisustusalan ammattilaisella on hyvät edellytykset toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, joten sisustajalla on oltava tuntemusta liiketoiminnan eri osa-alueilta.