1.5.1 Työelämäyhteistyö ja koulutuksen ennakointi

Ammatillisen koulutuksen keskeisenä lähtökohtana opiskelijan tarpeiden lisäksi ovat työelämän tarpeet. Helsingin kaupunki tekee tiivistä työelämäyhteistyötä varmistaakseen, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia ja osaamistarpeita. Työelämän eri toimijat ovat mukana kehittämässä ammatillista koulutusta sekä tarjoavat opiskelijoille työssäoppimispaikkoja. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia kokonaan tai osittain työelämässä. Yhteistyön kautta ammatillinen koulutus tuottaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille ja kehittää työelämää.

Helsingin kaupunki tekee työelämäyhteistyötä alakohtaisten ammatillisten neuvottelukuntien kanssa. Ammatillisilla neuvottelukunnilla on keskeinen tehtävä opetussuunnitelmien, työpaikkaohjaajakoulutuksien, työssäoppimisen sekä ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä ja suunnittelussa. Lisäksi ammatilliset neuvottelukunnat seuraavat ja arvioivat oppimistuloksia sekä alansa kehitystä ja tulevaisuusnäkymiä. Yhteistyön tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta sekä edistää koulutuksen vetovoimaisuutta. Työelämäyhteistyötä tehdään myös ammattiosaamisen toimikunnan kanssa.

Työelämäyhteistyön muotoja ovat alakohtaisten neuvottelukuntien ja ammattiosaamisen toimikunnan lisäksi yhteistyö työssäoppimispaikkojen kanssa. Ammattiosaamisen näytöt sekä tutkintotilaisuudet suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä työssäoppimispaikkojen kanssa. Opettajat ohjaavat opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja yhteistyössä työssäoppimispaikkojen kanssa sekä käyvät säännöllisesti työssäoppimispaikoilla. Työssäoppimiskäyntien yhteydessä opettajat myös kouluttavat työssäoppimisen ohjaajia sekä samalla päivittävät omaa työelämäosaamistaan. Yhteistyön kautta työelämän toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaisia työntekijöitä alalle valmistuu.

Oppisopimuskoulutuksen työelämäsuhteet painottuvat helsinkiläisiin eri alojen yrityksiin ja työpaikkoihin. Räätälöityjä joustavia oppisopimuspolkuja rakennetaan yhdessä työelämän kanssa. Oppisopimuskoulutus on kirjattu Helsingin kaupungin strategiaan menetelmänä työllisyyden hoidossa ja siihen varataan vuosittain työllisyydenhoidon määrärahoja. Erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä vähennetään järjestämällä työllistymiseen johtavaa oppisopimuskoulutusta niille aloille, joissa työvoiman tarvetta on.

Oppisopimustoimijat pitävät kiinteää yhteyttä työelämään. Koulutustarkastajat kartoittavat työpaikkojen edellytykset toimia oppisopimustyönantajina sekä henkilökohtaistavat opiskelun työpaikoille. Näin koulutusta kohdennetaan suoraan elinkeino- ja muun työelämän tarpeisiin. Keskeinen osa prosessia on kouluttaa työpaikkakouluttajat ohjaamaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua.

Helsingin kaupunki tekee määrällistä ja laadullista ennakointityötä koulutustarjonnan mitoittamisessa ja koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjien ja työelämän toimijoiden kanssa. Yhteistyön muotoina ennakointityössä ovat toimineet Ennakointikamari ja PKS Ennakointi.

Ennakointikamari tuo elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjät yhteiseen pöytään, edistää ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta, parantaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia kehittää opetussisältöjä ja lisätä alakohtaista yhteistyötä. Ennakointikamari tuottaa tietoa toimialojen kehityksestä ja koulutustarpeiden muutoksesta. Ennakointikamari tarkastelee asioita yleensä toimialakohtaisesti ja sen keskeisiä työkaluja ovat verkostoitumisen lisäksi Ennakointikamari-tilaisuudet, yritysten osaamistarveselvitykset sekä yritys- ja oppilaitosvetoiset työryhmät.

PKS Ennakoinnin keskeisenä tehtävänä on tuottaa ja jalostaa pääkaupunkiseututasoista ennakointitietoa strategista suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Seudullisen ennakointityön lisäksi PKS Ennakointi on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa. PKS Ennakointi kokoaa vuosittain koulutuksen ja osaamisen eri sidosryhmät yhteen Ennakointifoorumissa.

Ennakointitietoa hyödynnetään aloituspaikkojen suuntaamisessa ja koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä. Ammatillisen koulutuksen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden asettamisessa ja koulutuksen suunnittelussa on elinkeinoelämän näkemysten esiin tuominen ja tulevien koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi tärkeää. Alakohtaisten osaamistarpeiden lisäksi ennakointityössä korostuvat työelämän yleisten muutosten seuraaminen ja tähän liittyen kaikille aloille yhteisten osaamistarpeiden ennakointi.

Helsingin opetusviraston ammatilliseen koulutukseen osoittama rahoitus perustuu järjestämisluvan mukaiseen opiskelijamäärään, minkä mukaisesti budjetti laaditaan. Mikäli opiskelijamäärä ei toteudu, joudutaan budjetti sopeuttamaan opiskelijatilanteen mukaan.